Burnout Revenge

Burnout Revenge on EA:n Burnout-sarjan neljäs osa. Pääideana on ajaa kilpaa kaupungin ruuhkien seassa samalla varmistaen, etteivät kilpakumppanit pääse maaliin. Nimestäkin voi jo päätellä, että pääpaino on rällästyksessä.

EA:n tapaan pelistä löytyy laaja musiikkivalikoima. Koska peli julkaistiin jo vuonna 2005 (ajankohtaista…), ei pelistä löydy vielä Burnout Paradisen tapaista avointa maailmaa, vaan kisat valitaan yksitellen valikosta. Minkäänlaista juonta ei peliin ole laitettu (ja hyvä niin), sillä rällästyspeli on rällästyspeli, eikä mikään eeppinen saaga.

Pelissä edetään eräänlaisella ”kaahariarvoasteikolla”, ja siinä nousemiseen tarvittavia tähtiä saa voittamalla kisoja. Oikeastaan voitto ei ole välttämättä välttämätöntä. Kunnon tähtisaldon voi myös ansaita kavereita ja liikennettä ruttaamalla, sekä erilaisia temppuja tekemällä, kuten vastaantulevien kaistalla ajamisella ja liikenteen seassa pujottelemisella.

Kilpa-ajo ei kuitenkaan ole ainoa pelimuoto. Pelimuodossa Road Rage homman nimi on saada vastustajien autot törmäämään isoihin, koviin ja painaviin esineisiin, kuten vaikkapa vastaantulevaan rekkaan. Näin ansaittavien ”Takedownien” myötä tikittävään kelloon tulee lisää sekunteja. Kello on tärkeässä roolissa myös Eliminatorissa, jossa kisan viimeinen pelaaja tippuu pois pelistä tasaisin väliajoin. Crashissa törmätään yksinkertaisesti ryppääseen autoja yrittäen maksimoida ympäristön vahingot. Ja jotteivät kriitikot kauhistuisi tästä kaikesta aggressiivisuuden määrästä, on peliin lisätty myös Burning Lap -nimellä kulkeva aika-ajo. Edellisosasta tuttujen pelimuotojen lisäksi ”uudessa” Traffic Attackissa törmäillään sivullisiin, jolloin tie täyttyy epärealistisesti lentelevistä autoista. Törmäily lisää taas aikaa kelloon, joten mitä enemmän tuhoat, sitä enemmän ehdit tuhoamaan.

Kisojen myötä avautuu myös uusia autoja. Niiden erot ovat kuitenkin vain kosmeettisia, sillä törmäilyn maksimoimiseksi tekoälyn autot saavat pelaajan kiinni jos vain haluavat. Pelisarjan tapaan autojen nimet ovat keksittyjä, mutta mielestäni nimiin olisi voinut panostaa hiukkasen enemmän. ”Works 170 ST” ei ole sangen mielikuvituksellinen nimi autolle.

Mutta mitäpä olisi riehuminen autoilla ilman moninpeliä? Peli tukee maksimissaan kuutta pelaajaa sekä samalla konsolilla, että Internetin välityksellä. Lähes kaikkia pelimuotoja pääsee pelaamaan kavereiden kanssa, mutta esimerkiksi aika-ajo on jätetty pois.

Grafiikkapuolella kaikki on mallillaan, metalli vääntyy mukavasti ja kipinöitä sinkoilee. Vauhdin hurma aiheuttaa näkökentän sumenemista ja venymistä (tulee mieleen Tähtien Sodan hyperajo), ja ympäristökin näyttää hienolta.

Burnout Revenge on kaikin puolin peli, johon ei niinkään ole tarkoitus uppoutua tunneiksi. Se on helppo aloittaa ja lopettaa, ja aloittaa taas hetken päästä uudelleen. Normiohjain sopii paljon paremmin tämän tyyppiseen pelaamiseen, kuin vaikkapa Logitech G25. No, en saanut sitä kyllä pelin kanssa toimimaankaan, mutta…

Itse olen enemmän Burnout Paradisen uudistusten kannalla, mutta koska Paradisen hinnalla saisi jo kaksi Revengeä, on Revenge erittäin varteenotettava vaihtoehto etenkin kaverien kanssa pelattavaksi!


http://www.burnoutrevenge.ea.com/



PELATTAVUUS: 8/10
+ erittäin hauskaa rällästämistä
+ pelimuotoja kiitettävä määrä
– lievästi katkonainen pelikokemus (siksi EA teki vaihdon avoimeen pelimaailmaan)

JUONI: 6/10
+ hyvä etteivät juonta laittaneetkaan, rällästystähän tämä vain

GRAFIIKKA: 9/10
+ grafiikat ovat mainiot

PELIN IDEA: 4/10
– neljäs Burnout
– rällästystä, rällästystä ja rällästystä

PELIN KÄYTTÖIKÄ: 7/10
+ ”uramoodi” on pitkänpuoleinen
+ moninpeli
– samaa kauraa koko ajan