Battlefield: Bad Company on ruotsalaisen DICE-pelitalon kehittämä, ja EA:n julkaisema sotapeli. Yksinpelin tarina sijoittuu lähitulevaisuuteen. Pelin suurin eroavaisuus kilpailijoihinsa on se, että jopa 90% ympäristöstä on tuhottavissa. Tämän mahdollistaa DICE:n uusi Frostbite-pelimoottori, jonka avulla voidaan luoda jo 1024 km²:n laajuisia kenttiä.
Battlefieldien tavaramerkkinä toimiva ”hiekkalaatikkomaisuus” ilmenee myös Bad Companyssä. Useimmissa sotapeleissä kentät ovat putkimaisia, mutta Bad Companyn kentät ovat hyvin laajoja, eivätkä esteetkään ole enää esteitä; kuka nyt ovia käyttäisi, kun voi tehdä itse oman oven kiväärikranaatilla?
Kenttiin on ripoteltu runsaasti erilaisia ajoneuvoja, kuten jeeppejä, kuorma-autoja, panssarivaunuja, veneitä ja helikoptereita, joten etäisyydet eivät tunnu liian pitkiltä. Myös aseita on runsaasti, mutta aseiden äänet kuulostavat liian samanlaisilta, toisin kuin esim. Call of Duty 4:ssä, jossa aseet tunnistaa äänistään, kuten oikeassa elämässäkin.
Juoni on melko omaperäinen. Pelin päähenkilö Preston Marlowe siirretään Yhdysvaltain armeijan 222. komppaniaan, B-komppaniaan, johon kerätään kaikki häiriköt ja muut ei-toivotut sotilaat. Komppanian päätarkoitus on vain toimia tykinruokana ja hoitaa hommat, kun erikoisjoukot ja muut ovat liian arvokkaita menetettäviksi. Preston päätyy kolmen muun kanssa samaan ryhmään. He ovat Haggard, perusamerikkalainen punaniska, joka pitää erittäin paljon räjähdyksistä, Sweetwater, joukkion teknisen puolen taitaja ja kersantti Redford, ryhmän johtaja.
Taistellessaan Venäjällä, he törmäävät palkkasotilasarmeijaan, jotka saavat maksunsa kultaharkkoina. Kyllästyneinä tykinruokana olemiseen he päättävät lähteä etsimään lisää kultaa. Tämä reissu vie heidät Venäjältä puolueettomaan, fiktiiviseen itäblokin valtioon, ja lopulta Lähi-itään.
Kuten otsikko jo kertookin, Bad Companystä on julkaistu myös rajoitetusti saatavilla oleva Gold Edition. Sen mukana saa viisi asetta heti käyttöön, jotka saa tavallisessa versiossa vasta päästyään moninpelin arvoasteikon ylimpään sotilasarvoon. Sen lisäksi mukana tulee 10 videota, Behind the Scenes, ja tutorial-videoita moninpeliin, sekä A3-kokoinen juliste. Ja toisin kuin Tilt.fi-sivusto väittää, levyltä ei löydy pelin musiikkiääniraitaa.
Gold Editionissa on ikävä kyllä myös kultainen hintalappu. 75 eurolla saisi jo repullisen vanhempia pelejä… Perusversio irtoaa viitosen halvemmalla.
Battlefield-sarja on kuuluisa myös Internet-moninpelistään, joten sellainen löytyy myös Bad Companystä. Pelimuotoja on vain yksi Gold Rush, mutta perinteistä Conquest-pelimuotoa on pelaajien pyynnöstä lupailtu ilmaiseksi ladattavaksi Playstationin ja Xboxin nettikauppoihin.
Gold Rushin idea on yksinkertainen; hyökkääjät yrittävät tuhota puolustajien kultalaatikot saadakseen kullan, ja puolustajat yrittävät estää tätä tapahtumasta. Jotta taistelu ei leviäisi liian laajalle alueelle, puolustajien neljästä tukikohdasta vain yksi on kerrallaan kartalla, pelikenttä laajenee muihin tukikohtiin hyökkäyksen edetessä.
Kenttien laajuutta kompensoi myös pelaajien suuri enimmäismäärä, jopa 24, eli periaatteessa 12 vastaan 12. Tunnelmaa kuitenkin latistaa aseiden heikko teho muita pelaajia vastaan. Sen sijaan panssaroidun Hummerin saa tuhottua räiskimällä perävaloa ysimillisellä pistoolilla. Siis pelkkää vilkkua tulittamalla moottori alkaa savuamaan, ja lopulta koko pirssi räjähtää.
Kaiken kaikkiaan loistava peli, jonka ainoa todellinen ongelma on yksinpelikenttien vähäinen määrä. Pelattavaa on vain pariksi päiväksi, mutta siinä ilmatukea tuo Internet-moninpeli.
Iso A suosittelee!
PELATTAVUUS: 8/10
+ kontrollit kohdallaan
+ ympäristön tuhoutuminen toimii
– aseiden äänet liian samanlaisia
JUONI: 7/10
+ omaperäinen
– liian lyhyt
GRAFIIKKA: 9/10
+ upeat HD-grafiikat
+ näyttävät räjähdykset
– taivas näyttää lievästi rakeiselta
PELIN IDEA: 7/10
+ ympäristön tuhoutuminen
– taas Venäjällä ja Lähi-idässä sotimista
PELIN KÄYTTÖIKÄ: 8/10
+ moninpeli
– lyhyt tarina
Tekstit
